Sittenkin!

Auringonkukat kukkii sittenkin! Nää on vaan jotain mattimyöhäisiä, nämä meidän auringonkukat, kun vasta viikko sitten avasivat kukkansa. Mahtavasti kurottelevat kohti aurinkoa.

Maakellari valmistuu sittenkin! Vielä kuukausi sitten tuntui siltä, ettei kellari ehdi valmistua tänä syksynä. Mies laittoikin tuulemaan ja saa kuin saakin kellarin valmiiksi. Hääpäivänämme Mies rakenteli holvikaton muottia laudoista.

Seuraavana viikonloppuna Papan kanssa muurasivat harkot paikoilleen.

Pari viikkoa sitten Mies valoi ovikatoksen reunan. Ja paranteli vielä murtuneita kohtia.

Viime viikonloppuna hän teki ovet vanerista ja foamista. Sekä kalkitsi maakellarin sisäpuolelta. Perunat, porkkanat ja punajuurisäilykkeet ovat vielä vintillä. Kohta ne pääsevät omalle paikalleen, kunhan vielä saadaan ovet paikoilleen, hyllyt rakennettua sekä maata kellarin päälle.

Tomaatit paleltuivat sittenkin... Hallaharso ei säästänyt vielä vihreinä olleita tomaatteja yöpakkasilta. Kasvimaalla on aika lohduton näky 3 pakkasyön jälkeen. Kaikki jäljellä olevat kasvit (muutama kesäkurpitsa ja tomaatit) ja kukat (tuoksuherne, samettikukat, köynnöskrassi) on ihan nuutuneita. Viikonloppuna taidan ottaa kaikki pois, jotta päästään jyrsimään kasvimaa.

~ ~ ~ ~ ~ ~
Ihminen, joka luulee tietävänsä, harvoin tietää luulevansa.
-Raimo Lohi

Vaunun työntöaisan suojus

Pyynnöstä ompelin kummipojan vaunuihin työntöaisan suojuksen. Sisko osti keinonahan, langan sekä tarranauhan. Lähetti vielä yksityiskohtaisen ohjeenkin mukaan :) Pikkuneidin kanssa yksi aamupäivä pähkäiltiin, mitattiin, leikattiin ja ommeltiin suojukset. Onnistuihan ne lopulta. Työntöaisan korvikkeena toimi samanpaksuinen oksa.

Kangas oli leikattu todella vinoon. 140 cm:n matkalla oli 4 cm eroa alku- ja loppupäässä. Ei hyvää mainosta ko. kangaskaupalle. Lankakin oli jotenkin huonoa, kun katkeili vähän väliä. Riitti kuitenkin juuri ja juuri kahteen 12x40 cm suojukseen. Mustat tarranauhat tulivat molempiin reunoihin päästä päähän.

~ ~ ~ ~ ~ ~
Vähän tervettä järkeä, suvaitsevaisuutta ja hyvää mieltä – siinä kaikki mitä tarvitset tehdäksesi olosi mukavaksi tällä planeetalla.

Iso, pieni ja söpö

Tein siskon tytölle 1-vuotissynttärilahjaksi jotain isoa, jotain pientä ja jotain söpöä. Toiveesta virkkasin ison jenkkikassin, pinkkinä tottakai. Kassin ohjeen löysin Suuresta käsityölehdestä. Kassin koko on 30 x 35 cm.

Tytöt tuumasivat jenkkikassin olevan liian iso pienelle synttärisankarille, joten tein myös pienemmän version. Tämän kassin koko on 21 x 22 cm. Aikaakin oli tällä kertaa runsaasti. Sain ison kassin valmiiksi jo 3 viikkoa ennen juhlia. Yleensä teen lahjoja vielä edellisenä päivänä...

Jämälangoista neuloin vielä söpön pipon prinsessalle. Pipon sovituksessa ja kuvausmallipäänä käytin sopivan kokoista matonkudekerää. Ison kassillisen matonkuteita ostin kesällä edullisesti rompetorilta.

~ ~ ~ ~ ~ ~
Onnistumisen paras mitta on se, voitko suoda itsellesi sen ylellisyyden, että sinulla on aikaa tehdä mitä tahdot. 

Yllätyksiä

Olen erittäin positiivisesti yllättynyt omista puutarhurin kyvyistäni! Enpä olisi keväällä uskonut, että saadaan näin runsas sato kasvimaalta. Kesäkurpitsaa ja kurkkua pukkaa edelleen vaikka ja kuinka. Punajuuria, porkkanoita ja perunoitakin riittää pitkälle talveen. Vielä kun keksisi mihin kaikkeen niitä käyttäisi. Jos jollain on hyviä punajuuri- tai kurkkureseptejä (muuta kuin säilykereseptejä), niin saa vinkata.

Suuren suuria kesäkurpitsoja on tullut muutamia.

Osa porkkanoista on haaroittuneita ja näyttävät aika veikeiltä. Keskimmäinen tyttö on ottanut tämän kuvan.

Siamilaiset kurkutkin löytyivät kasvimaalta. Tämäkin on tytön ottama kuva.

                                     

Punajuuretkin ovat aika mahtavan kokoisia. Ja ollaan me nostettu yksi jättiperunakin. Kuvia ei vaan muistettu ottaa ennen syömistä.

Negatiivisempi yllätys on se, ettei parimetrisiin auringonkukanvarsiin ole kasvanut kukkaa ollenkaan. Mistäköhän mahtaa moinen johtua. Kukkia ei ole myöskään pienemmissä auringonkukissa.

Traktorikin järjesti pienen yllätyksen viime viikolla. Mies oli täyttämässä kellarin vierustaa maalla. Peruuttaessa traktori luiskahti pehmessä maassa ja jäi sitten siihen... Maakellarin teko on nyt ollut pakkotauolla. Onneksi ei kuitenkaan kukaan loukannut eikä traktori kaatunut kellarin päälle.

~ ~ ~ ~ ~ ~
Voita kuin olisit siihen tottunut, häviä kuin nauttisit vaihtelusta.

Puuttuva lapanen

Onkohan meillä jo liikaakin kuunneltu Robinia, kun heti tuli tuollainen otsikko mieleen.... :) No joo

Viimeinkin sain siskon pojan synttärilahjan puuttuvat osat tehtyä. Lapasista tuli lopulta ihan sopivat. Ensin oli liian pienet puikot ja siksi tuli liian pienet lapaset. Seuraavassa versiossa oli liian iso peukalo. Harjoitusta vaatii tämä omasta päästä neulominen. Ehkä kannattaa vaan tehdä ohjeiden mukaan.

~ ~ ~ ~ ~ ~

Kuinka pitkään pitäisi yrittää? Kunnes.

-Jim Rohn

Retkellä

Perjantai-iltana isommat tytöt olivat kavereillaan ja Mies hääri kellarin kimpussa, joten päätin lähteä Pikkuneidin kanssa eväsretkelle läheiseen maatalouspuistoon. Puistossa on kaikkea maatalouteen liittyvää, koneita, eläimiä, kasveja. Otettiin eväät mukaan ja kierreltiin pari tuntia maalaismaisemassa. 

Ruokatauko pidettiin lehmäaitauksen vieressä. Samaan aikaan lehmätkin söivät.

Kilit olivat innoissaan pienestä syöttäjästä. Kulkivat aina sinne minne Pikkuneitikin. 

Possut oli ihan huippuja. Pikkuneiti olisi niitä katsellut vaikka kuinka kauan. Meinasi mennä jopa aitaukseen possujen kanssa juoksemaan...

Puistossa oli myös hampuista tehty labyrintti. Hamput olivat yli 2 metrisiä eikä pystynyt aikuinenkaan katsomaan reittiä kasvien yli :) Löydettiin onneksi lopulta ulos. Neiti näyttää reittiä. 

~ ~ ~ ~ ~ ~ 

Ihmisen pitäisi joka päivä kuulla ainakin yksi pieni sävelmä, lukea hyvä runo, nähdä hieno taulu ja jos mahdollista, sanoa muutama järkevä sana.

-Goethe

Lahjoja

Tämän kesän lahjakäsityöt ei ole oikein ottanut luonnistuakseen. Virkkasin siskolleni 30-vuotislahjaksi pyynnöstä ballerinatossut. Ensin tein yhdellä ohjeella, mutta tuli aivan liian isot ja ohjekin oli aika monimutkainen. Lopulta löysin yksinkertaisen ohjeen ja teinkin tossuja kaksinkappalein. Ruskeita tossuja toivottiin. Sellaiset sai ja lisäksi vielä luumunväriset :)

Siskon pojalle tein kaksi pipoa 3-vuotislahjaksi. Ruttupipon malliksi Poika ei suostunut, joten Esikoinen hoiti kuvausmallin työn. Tämän pipon tein ihan omalla ohjeella. Hieman purkamista vaati, mutta tuli lopulta ihan sopiva.

Lippispipoa sankari suostui hetken pitämään päässään, jotta sain kuvan napattua. Pipo on muokattu kahdesta eri ohjeesta. Ensimmäisessä Drops Designin ohjeessa lippa ei ollut hyvännäköinen, joten tein sen Suuren käsityölehden ohjeen mukaan.

Lankaa on vielä jäljellä ja siitä toivottiin lapasia. Tein jo sellaisetkin, mutta totta kai niistä tuli liian pienet. Aloitin isompia, mutta nyt näyttää siltä, että ne on liian isot... Kuvia tulee myöhemmin, kunhan lapaset valmistuisivat

Miehen serkku vaimoineen oli meillä ensimmäistä kertaa käymässä ja toivat aivan ihastuttavan kynttilänjalan tupaantuliaislahjaksi.

Sukulaisilla vieraillessamme veimme tuliaiseksi itse tehtyjä maustekurkkuja sekä persiljakimpun omalta kasvimaalta.

~ ~ ~ ~ ~ ~
Jonset aluuksi onnistu, tee niinkun äitee sanoo