torstai 24. tammikuuta 2013

Kyllä meidän nyt kelpaa!

Sukulaiset on nyt tehneet talossa tupatarkastuksen ja tais mennä läpi :) Kesäksi pitää kuulemma rakentaa takapihalle tanssilava... Paljon meitä lahjottiinkin. Saatiin lyhty ja erilaisia kukkia.




Nyt on moneksi vuodeksi eteenpäin saunatuoksuja. Ja löylytellä kelpaa uuden kiulun, kauhan ja saunamittarin
kanssa.



Monen monta viinipulloakin saatiin ja monta rasiaa suklaata. Ovikello meiltä puuttuu edelleen, mutta nytpä onkin oikea ovenkolkutin.


Pari kelloakin tuli, niin pysytään ajassa. Isolle seinäkellolle ei vaan vielä olla keksitty paikkaa. Miehen enot lupasivat tulla kellonasennustalkoisiin ja saunomaan samalla, kun paikka löytyy.



Mahdottoman ison leivän Miehen tädit toivat. Leivän halkaisija oli n. 50 cm. Laitoin leivän paloiksi ja pakastin.


Patalappuja ja tossuja oli Seija meille virkannut. Tytöt saivat ihanat siililapaset.




Keväällä saadaan noutaa vielä kaksi lahjaa. Kahdelta eri taholta saatiin lupaus valita puu tai pensas pihalle. Kyllä meidän nyt kelpaa saunoa, herkutella ja tepastella uudessa omassa kodissa!

~ ~ ~ ~ ~ ~
Löysi paikkansa kattila ja kauha, olkoon kodissanne onni ja rauha.

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Lusikoita


Ennen joulua Mies suostui vihdoin laittamaan valitsemani vetimet keittiön kaappeihin ja laatikoihin. Kyllä muuttui elämä helpommaksi, kun voi avata laatikot vetimistä eikä tarvitse ylimmäistä laatikkoa avatessa avata kaikkia alimmasta lähtien :)

Ostin aimo kasan lusikoita jo pari vuotta sitten. Mies ei oikein lämmennyt ajatukselle, että lusikoista tulisi vetimet meidän taloon. Vääntelin kuitenkin lusikoita aina silloin tällöin sopivan tilaisuuden tullen. Ja siis joulun alla Mies lopulta kiinnitti vetimet.





Pienemmistä lusikoista tein koukut pyyhetelineeseen. Nämä vääntyi syöttötuolin selkämystä apuna käyttäen. Vedinlusikoissa tarvittiin oikein ruuvipenkkiä ja puupalikkaa vääntöapuna.



Kodinhoitohuoneen pyyhekoukuiksi olen joskus kirpputorilta ostanut kaksi takorautaista koukkua. Sopivat niiiin hyvin hirsiseinään. Ja lasten kylpytakeille löytyi kulunut, mutta uusi, perhoskoukku.




~ ~ ~ ~ ~ ~

Kahden ihmisen ero on usein siinä, että toinen asettaa huutomerkin paikkaan, johon toinen panee kysymysmerkin.
-Edvard Lehmann
 

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Kodikkuus lisääntyi

Eilen Mies pisti oikein tuulemaan. Laitettiin tauluja ja kynttelikköjä seinille ja eteisen kaappi sai ovet. Kyllä on paljon kodikkaampaa, kun on verhoja ikkunoissa ja tauluja seinillä. Pukuhuoneeseen saatiin lisää istumapaikkoja tuparivieraita varten. Ja huoneen järjestyskin muuttui. Puusohvaan vaihdoin keväisemmän päällisen.


Pukuhuoneesta kannettiin osa banaanilaatikoista vaatehuoneeseen. Muutama jätettiin vielä penkeiksi. Laatikoiden takaa "löytyi" tauluja. Mies päättikin heti laittaa taulut seinille. Vanhoissa hirsiseinissä ylimääräisetkään naulanreiät eivät haittaa mitään :) Tähän nurkkaukseen on tulossa kirjoille hylly, lattiasta kattoon. Sitä odotellessa ihastellaan maisematauluja.


Pukuhuoneen tiiliseinällä roikkuu (on rautalangalla listan ali kiinnitetty) lehtikynttelikkö, joka sopii hyvin verhoihin. Ja sen vieressä kattoparruun kiinnitettynä toinen kynttelikkö. Perjantaina testataan miten ihanalta näyttävät kynttilöiden kera.




Verhoja olen saanut tehtyä. Vaikkakin Pikkuneiti auttoi ahkerasti, sylikkäin ommeltiin verhoja ja kiinniteltiin nuppineuloja. Ei ole neiti ennen nähnyt äidin ompelevan, siksi kiinnosti niin paljon. Sain kuitenkin melkein kaikki verhot ommeltua. Vaatehuoneiden oviaukkoihin laitoin verhot, jossain vaiheessa on ovet tulossa niihin.



Ruskea puusohva siirrettiin leikkihuoneeseen. Ompelin verhokankaasta päälliset selkänojan tyynyihin.


Olohuoneeseen en ainakaan tässä vaiheessa laittanut verhoja. Maisema saa toimia verhona. Rottinkitähtien tilalle ripustin sydänkyntteliköt. Pikkuneidin maalaama taulukin pääsi seinälle.



Eteisen kaappi muuttui hetkessä huomattavasti, kun Mies kavensi levyt liukuoviin ja asensi paikoilleen. On jotenkin valoisampi koko sisääntulo.


Pajassa ja puutarhassa -blogissa on arvonta, josta voi voittaa Seijan tekemiä upeita koruja. Käykäähän osallistumassa!


~ ~ ~ ~ ~ ~
Ei pelto kasva kattoen vaan kyntäen.

lauantai 5. tammikuuta 2013

Ompelunurkkaus

Vihdoin sain kauan haaveilemani ompelunurkkauksen. Iso se ei ole, mutta asianasa ajaa. Nyt ei tarvitse ompelukonetta ja saumuria ottaa esille niitä tarvitessa. Saavat aina olla pöydällä valmiina käyttöön. Leikkihuoneen vaatehuone rajattiin kirjahyllyllä ja kaapilla puoliksi. Näin toiselle puolelle sain tuon nurkkauksen ja toinen puoli jäi leluvarastoksi. On siellä paljon muutakin säilössä...


Leluvarastoon laitoin banaanilaatikoihin säilöön vauvalelut ja sellaiset, joilla isommat tytöt eivät enää leiki eikä pikkuneiti vielä leiki. Kaappiin, jonka Mies on esikoiselle tehnyt vaatekaapiksi, saa kätevästi kirjat ja palapelit. Roolivaatteetkin roikkuvat näppärästi henkareissa. Vanerisia hyllyjä varten laitettiin kiskot ja kannakkeet. Kannakkeita vaan ei ollut kaupoissa riittävästi, joten makuuhuoneiden vaatehuoneet ovat vielä kesken. 



Ompelunurkkauksen hyllyihin saa kankaiden, lankojen ja keskeneräisten käsitöiden lisäksi myös käsityökirjoja ja lehtiä (kunhan ne jostain laatikoista löydän) sekä kaavoja sun muita puulokerikkoihin. Banaanilaatikot on ajatuksena päällystää tapetilla tai maalata. Ja jotain ilmoitustaulun tapaista on suunnitteilla seinälle. Pöydälle laitoin lokerikon, johon saa kaikkea pientä laitettua esille. Ja tuoliksi yksi perintötuoleista.




Meidän käsityötyttönen halusi heti kokeilla ompelemista ja teki kummitädilleen syntymäpäivälahjaksi tyynyn. Harmi, kun en ehtinyt valmista tyynyä kuvata ennen paketoimista.


Nyt pitäisi alkaa verhoja ommella ikkunoihin. Näyttäisi koti enemmän kodilta ensi viikonlopun tupareissa. Mutta sitä ennen juhlitaan ystävän, neidin kummitädin, 40-vuotissynttäreitä! 

~ ~ ~ ~ ~ ~ 
Se, mitä opit koulun jälkeen on tärkeää. Muuten tiedät vain sen, minkä kaikki tietävät.