keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Täys kymppi

Tänään esikoisemme täyttää jo kokonaiset 10 vuotta! Mihin tää aika oikein on menny.... Tein neitoselle lahjaksi valokuvakirjan. Aikamoinen urakka siinä olikin, 1152 kuvaa ja 132 sivua. Mutta onhan se ihana muisto. Muutkin kuvat olisi tarkoitus saada koneelta kirjoiksi.




Tytön synttäreitä varten meillä oli eilen muffinssitehdas pystyssä. Leivottiin 120 muffinssia ja tänä aamuna vielä Pikkuneidin kanssa jatkettiin 40 muffinssin verran.

Kummipojan tossutkin sain valmiiksi. Tämän mallisten tossujen tekemisestä tykkäsin. Ensimmäiset tossut (vihreät) tein ohjeen mukaan, mutta tuli mielestäni liian isot tossun suusta. Toisia tossuja (siniset) kavensin enemmän kuin neuvottiin ja tuli mielestäni paljon paremmannäköiset. Päänvaivaa tuotti, ja paljon, tossuihin kirjotut tähdet. Monen monta versiota tein ja vieläkin näyttävät mielestäni kukilta ennemmin kuin tähdiltä....






~ ~ ~ ~ ~ ~

Tarkkaile puhetapaasi, jos haluat saavuttaa mielenrauhan. Aloita jokainen päivä omaksumalla tyyni, tyytyväinen ja iloinen asenne, niin päivistäsi tulee väistämättä mukavia ja onnistuneita.
-Norman Vincent Peale



keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Ihanan tavallista

Viikonloppu oli ihanan tavallinen. Muutaman vuoden, kun olin lähinnä yksin vastuussa lasten- ja kodinhoidosta Miehen ollessa raksalla, niin ihan tavallinen viikonloppu kotona on ihan parhautta. Isommat tytöt oli kavereillaan kylässä ja luistelemassa. Ulkoiltiin myös koko perhe yhdessä ihanassa talvisäässä. Leivottiin muffinsseja, tehtiin ruokaa, saunottiin. Lauantai-iltana katsottiin Miehen kanssa jopa telkkaria, kun lapset oli menneet nukkumaan. Niin tavallista, niin ihanaa!

Molempina päivinä pääsin vielä kaiken kukkuraksi yksin lenkille. Ja virkatakin ehdin. Nämä tossut olin ajatellut tehdä jo ristiäislahjaksi menneen mekon mukaan, mutta aika ei silloin riittänyt. Nyt sain nämä vihdoin tehtyä. Aika urakka olikin. Ohjeen löysin jostain portugalilaiselta sivulta. Onneksi oli video-ohje myös, tekstistä kun ei oikein selvää saanut...



Tossuista tuli ihan erilaiset. Mitenköhän siinä onnistuin? Ohje ei ollut oikein mieleinen, mutta täytyyhän samalla ohjeella toiset vielä tehdä, jotta saan tossuparista samanlaisen. Nuken tossuiksi ovat sopivat.


Mies väkersi viikonloppuna kompostin. Ehdotin, että ostettaisiin tuparilahjarahoilla ja -lahjakortilla komposti, mutta ei käynyt. Mies teki senkin itse.... Siihen tarvittiin iso tynnyri, styroksia, uretaania, teippiä, kelmua ja pitkää pinnaa. Jotain vielä pinnalle voisi laittaa, jotta näyttäisi nätimmältä.


Pikkuneidin vielä nukkuessa jatkan toisenlaisten tossujen virkkausta. Päänvaivaa tuottavat nämäkin. Ohje on kyllä suomeksi, mutta ei silti tahdo nyt luonnistua. Onkohan liian pitkä tauko ollut virkkauksissa vai missä vika?

~ ~ ~ ~ ~ ~
Parempi tehdä jotain epätäydellisesti kuin olla mestarillisesti tekemättä mitään.
-Robert Schuller

perjantai 1. helmikuuta 2013

Tapettiaskartelua

Päällystin yläkerran makuuhuoneiden ylijäämätapeteilla banaanilaatikoita. Huomattavasti muuttui ompelunurkkaus ja melko vähällä vaivalla.



Tytöt innostuivat askartelemaan tapeteista ja langoista kynäpurkit.


Itsekin tein Pikkuneidin värikynille hernekeittopurkista säilytyspaikan. Isompien neitien mielestä tämä on liian tylsä.


Keittiöön ostin uuden pöytäliinan. Keskimmäinen tytär valitsi muffinssikuvioisen liinan. Itse olisin valinnut vaaleamman, mutta ei tää niin paha oo kuitenkaan. Kissan ruokakuppien ja syöttötuolin alla on samaa vahakangasta.



Tytöt tekivät askarteluvihon taitelluista papereista sekä tapetista. Pöytäliinasta jäi jämäpaloja yli ja niistä esikoinen teki vielä leivoslehtiön. Lehtiöön hän kerää kuulemma muffinssien ohjeita ja loppukuussa olevat kymppisynttärit on muffinssiaiheiset...



~ ~ ~ ~ ~ ~
Kun tanssit, tarkoituksesi ei ole päästä tanssilattialla tiettyyn paikkaan. Tarkoituksesi on nauttia joka askeleesta matkan varrella. -Wayne Dyer

torstai 24. tammikuuta 2013

Kyllä meidän nyt kelpaa!

Sukulaiset on nyt tehneet talossa tupatarkastuksen ja tais mennä läpi :) Kesäksi pitää kuulemma rakentaa takapihalle tanssilava... Paljon meitä lahjottiinkin. Saatiin lyhty ja erilaisia kukkia.




Nyt on moneksi vuodeksi eteenpäin saunatuoksuja. Ja löylytellä kelpaa uuden kiulun, kauhan ja saunamittarin
kanssa.



Monen monta viinipulloakin saatiin ja monta rasiaa suklaata. Ovikello meiltä puuttuu edelleen, mutta nytpä onkin oikea ovenkolkutin.


Pari kelloakin tuli, niin pysytään ajassa. Isolle seinäkellolle ei vaan vielä olla keksitty paikkaa. Miehen enot lupasivat tulla kellonasennustalkoisiin ja saunomaan samalla, kun paikka löytyy.



Mahdottoman ison leivän Miehen tädit toivat. Leivän halkaisija oli n. 50 cm. Laitoin leivän paloiksi ja pakastin.


Patalappuja ja tossuja oli Seija meille virkannut. Tytöt saivat ihanat siililapaset.




Keväällä saadaan noutaa vielä kaksi lahjaa. Kahdelta eri taholta saatiin lupaus valita puu tai pensas pihalle. Kyllä meidän nyt kelpaa saunoa, herkutella ja tepastella uudessa omassa kodissa!

~ ~ ~ ~ ~ ~
Löysi paikkansa kattila ja kauha, olkoon kodissanne onni ja rauha.

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Lusikoita


Ennen joulua Mies suostui vihdoin laittamaan valitsemani vetimet keittiön kaappeihin ja laatikoihin. Kyllä muuttui elämä helpommaksi, kun voi avata laatikot vetimistä eikä tarvitse ylimmäistä laatikkoa avatessa avata kaikkia alimmasta lähtien :)

Ostin aimo kasan lusikoita jo pari vuotta sitten. Mies ei oikein lämmennyt ajatukselle, että lusikoista tulisi vetimet meidän taloon. Vääntelin kuitenkin lusikoita aina silloin tällöin sopivan tilaisuuden tullen. Ja siis joulun alla Mies lopulta kiinnitti vetimet.





Pienemmistä lusikoista tein koukut pyyhetelineeseen. Nämä vääntyi syöttötuolin selkämystä apuna käyttäen. Vedinlusikoissa tarvittiin oikein ruuvipenkkiä ja puupalikkaa vääntöapuna.



Kodinhoitohuoneen pyyhekoukuiksi olen joskus kirpputorilta ostanut kaksi takorautaista koukkua. Sopivat niiiin hyvin hirsiseinään. Ja lasten kylpytakeille löytyi kulunut, mutta uusi, perhoskoukku.




~ ~ ~ ~ ~ ~

Kahden ihmisen ero on usein siinä, että toinen asettaa huutomerkin paikkaan, johon toinen panee kysymysmerkin.
-Edvard Lehmann
 

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Kodikkuus lisääntyi

Eilen Mies pisti oikein tuulemaan. Laitettiin tauluja ja kynttelikköjä seinille ja eteisen kaappi sai ovet. Kyllä on paljon kodikkaampaa, kun on verhoja ikkunoissa ja tauluja seinillä. Pukuhuoneeseen saatiin lisää istumapaikkoja tuparivieraita varten. Ja huoneen järjestyskin muuttui. Puusohvaan vaihdoin keväisemmän päällisen.


Pukuhuoneesta kannettiin osa banaanilaatikoista vaatehuoneeseen. Muutama jätettiin vielä penkeiksi. Laatikoiden takaa "löytyi" tauluja. Mies päättikin heti laittaa taulut seinille. Vanhoissa hirsiseinissä ylimääräisetkään naulanreiät eivät haittaa mitään :) Tähän nurkkaukseen on tulossa kirjoille hylly, lattiasta kattoon. Sitä odotellessa ihastellaan maisematauluja.


Pukuhuoneen tiiliseinällä roikkuu (on rautalangalla listan ali kiinnitetty) lehtikynttelikkö, joka sopii hyvin verhoihin. Ja sen vieressä kattoparruun kiinnitettynä toinen kynttelikkö. Perjantaina testataan miten ihanalta näyttävät kynttilöiden kera.




Verhoja olen saanut tehtyä. Vaikkakin Pikkuneiti auttoi ahkerasti, sylikkäin ommeltiin verhoja ja kiinniteltiin nuppineuloja. Ei ole neiti ennen nähnyt äidin ompelevan, siksi kiinnosti niin paljon. Sain kuitenkin melkein kaikki verhot ommeltua. Vaatehuoneiden oviaukkoihin laitoin verhot, jossain vaiheessa on ovet tulossa niihin.



Ruskea puusohva siirrettiin leikkihuoneeseen. Ompelin verhokankaasta päälliset selkänojan tyynyihin.


Olohuoneeseen en ainakaan tässä vaiheessa laittanut verhoja. Maisema saa toimia verhona. Rottinkitähtien tilalle ripustin sydänkyntteliköt. Pikkuneidin maalaama taulukin pääsi seinälle.



Eteisen kaappi muuttui hetkessä huomattavasti, kun Mies kavensi levyt liukuoviin ja asensi paikoilleen. On jotenkin valoisampi koko sisääntulo.


Pajassa ja puutarhassa -blogissa on arvonta, josta voi voittaa Seijan tekemiä upeita koruja. Käykäähän osallistumassa!


~ ~ ~ ~ ~ ~
Ei pelto kasva kattoen vaan kyntäen.